Lähes 30 kilometriä pitkänä Vajosuon vaellus on kahden päivän reissu monelle kokeneemmallekin kävelijälle. Niinpä reitti kannattaakin suunnitella siten, että yöpymiseen soveltuva laavu sattuu kohdalle iltasella. Käytännössä parhaat lähtöpaikat ovat Rantapiha tai Kurjenpesä pohjoisessa ja Vajosuon parkkipaikka etelässä.
Savojärven kierros on ehdottomasti suosituin osareitti koko retkeilyreitistöllä. Se sijoittuu lähes kokonaan Kurjenrahkan kansallispuistoon ja kiertää, nimensä mukaisesti Savojärven välillä ihan rantaviivaa mukaillen, välillä kauempana kierrellen. Suotyyppien kirjo on tällä kuuden kilometrin reitillä huima, ja suo-osuudet on kokonaan pitkostettu. Matkan varrelle mahtuu myös jääkauden muovaamia soraharjanteita, suurien, synkkien kuusien kansoittamia saaria suon keskellä.
Kuhankuonon retkeilyreitistön uusin tulokas on Rehtsuon reitti. Reitin lähtöpiste on Silvolassa, Föli-bussin kääntöpaikalla. Ja tästä päästäänkin Rehtsuon reitin keskeiseen ideaan: se on saavutettavissa bussikyydillä, vaikka Turun keskustasta. Bussin kääntöpaikalta reitti jatkuu pitkin Nousiaistentietä vajaan kahden kilometrin matkan, kunnes kääntyy vasemmalle, kohti Rehtsuota. Rehtsuo on poikkeuksellisen hieno, yksityinen soidensuojelualue, jonka halki osin pitkospuilla katettu polku kulkee. Suon laidassa on reitin taukopaikka, Perävuoren laavu. Laavun yhteydessä on puuvaja ja vessa. Laavulta reitti jatkuu peltoja sivuten Jyrkkävuoren metsätielle, josta sitten kääntyy polulle kohti Vahdontietä. Polun päässä on bussipysäkki, josta pääsee takaisin kaupunkiin. Saman voi tehdä toki myös toisinpäin, lähellä on pysäkki, jossa turun suunnasta tullen voi loikata pois, ja vaeltaa Silvolaan.
Pukkipalon reitti on koko Kuhankuonon retkeilyreitistön suosituimpia osuuksia. Syykin on selvä – eräs Lounaisen Suomen hienoimpia vanhan metsän kohteita, Pukkipalon aarnialue sattuu tämän reitin varteen. Jos haluat nähdä metsän niin kuin se ihmisen käden koskematta kehittyy, sinun on paras tulla tänne. Pukkipalo lähialueineen on osa Kurjenrahkan kansallispuistoa, ja jää siten kirveenkoskemattomaksi ikikuusikoksi tulevaisuudessakin.
Tämän reitin varrelta on piru ammoin kelpuuttanut kirkokseen komean, louhikkoisen kallion. Se kuvaakin hyvin tämän reitin luonnetta. Jyrkät kalliot seuraavat toinen toistaan, ja vaativat kulkijalta kuntoa, kokemustakin ja pitäviä kenkiä. Pirunkirkon patikkaa ei voikaan suositella jaloistaan epävarmoille ensimmäiseksi vaelluskohteeksi. Reitin toisella taukopaikalla, Luolakalliolla on nimensä mukaisesti komea, kalliolipan alle jäävä luolamainen tasku, jossa sielläkin voi vaikka yöpyä, jos ei ole taipuvainen kammoamaan ahtaita paikkoja. Luolakalliolla on myös grillikatos ja vessa. Reitin toinen taukopaikka on Soikeroisten laavu, jossa on myös grilli, vessa ja puusuoja. Omalla autolla saapuvalle luonteva lähtöpiste on Soikeroisten parkkipaikka. Reitti on opastettu oranssein nauhoin, eikä siellä ole talvikunnossapitoa. Heti Soikeroisista lähdettyä on kulkijalla mahdollisuus kiertää erillinen, n. 400 metriä pitkä kiipeilijän kierros. Tämä pikku reitti nousee korkealle kalliolle, ja vaatii vahvoja jalkalihaksia. Pirunkirkon patikka on edestakaisin kuljettava reitti, jolla on pituutta noin 8 km yhteen suuntaan. Reitin korkeuseroista johtuen aikaa edestakaiseen kävelyyn kannattaa varata hyvinkin neljä tuntia, tai kolme, jos käy vain Luolakallion taukopaikalla kääntymässä.
Kullaanpolku on retkeilyreitistön osareiteistä kaikkein kaupunkimaisin, onhan sen toinen lähtöpaikka Raision kaupungin Kerttulan liikuntakeskuksessa. Siitä huolimatta reitin varrelle mahtuu hyvinkin luonnontilaisia osia, etenkin Kullavuoren luonnonsuojelualueella. Kullaanpolun maisemallista monipuolisuutta lisäävät jokinäkymät ja kauniit viljelymaisemat. Reitin toinen lähtöpaikka on Ruskon hiihtokeskus, josta matkaa varsinaiselle ympyräreitille on noin 700metriä.
Karevan kierrolle lähdetään Maskun Rivieralta, Ruskontien varrelta. Reitin pituus on lähes 12 kilometriä, ja maastoltaan se on pääosin mäntykangasta ja avokalliota ja mahtuupa mukaan myös Karevansuo, joka ylitetään pitkospuita pitkin. Vaikka reitin alueella on paljon asutusta, on yleisvaikutelma silti yllättävän metsäinen ja luonnontilainenkin. Toki tiheän asutuksen myötä reitillä joudutaan kulkemaan myös teitä pitkin.
Tällä, pääosin Ruskon kuntaan sijoittuvalla ympyräreitillä maastoa leimaavat kuivat harjumänniköt ja karut kalliot. Kuivalla kangasmaalla kulkeminen on vaivatonta ja maisemat avaria. Paksujen sorapatjojen arvo on huomattu myös rakentajien keskuudessa, ja etenkin länsireunalla reittiä onkin suuria sorakuoppia, joihin kulkija kuumana kesän päivänä voi pulahtaa uimaan.
Haukkavuoren reitti on saanut nimensä edestakaisen reitin Riihikosken puoleisen lähtöpaikkansa, Haukkavuoren hiihtokeskuksen mukaan. Reilun kymmenen kilometrin pituiselle reitille voi lähteä myös itäpäästä, Kurjenpesän parkkipaikalta tai Säkyläntien varteen sijoittuvalta Kurjenportin parkkipaikalta. Reitille lähdettäessä joudutaan ylittämään vilkkaasti liikennöity Säkyläntie.
Vaskijärven reitti on saanut nimensä paitsi Vaskijärvestä, jonka ympärille reitti sijoittuu, myös samannimisestä luonnonpuistosta, jonka avoimien suolakeuksien ja vanhaa kuusikkoa kasvavien kivennäismaasaarekkeiden läpi polku kiemurtelee. Reitin varrelle mahtuu myös karuja, jäkälän päällystämiä laakeita kalliomänniköitä ja hienoja suolampia. Luonnonpuistossa maisemat ovatkin ainutlaatuisen komeita, paikoin tuntuu kuin ei oltaisi enää eteläisessä Suomessa ollenkaan. Luonnonpuiston tiukkojen suojelusäännösten vuoksi polulta poikkeaminen on ehdottomasti kielletty. Puiston ulkopuolisilta osin reitti sijoittuu kuiville kallioille ja kangasmaille, ja kulkee paljolti metsäteitä pitkin. Reitin varrella, luonnonpuiston ulkopuolella, on kaksi taukopaikkaa, Valastenmaa, jossa on tulentekopaikka, sateensuojan tarjoava katettu pöytä, wc ja puusuoja. Toinen taukopaikka on Vesiraumanmäki, jossa on tarjolla yöpymiseenkin soveltuva laavu. Perusreitin lisäksi on mahdollista kiertää 2,5 kilometrin mittainen Kajavanjärven lisälenkki, jonka maisemallisena erikoisuutena on harmaiden jäkälien peittämät laakeat kallioalueet. Luontevin lähtöpaikka 19 kilometrin reitille on Elijärvenkulman parkkipaikka. Reitillä on korkeuseroja vain vähän, eikä sen kiertämiseen tarvita erityisen hyvää kuntoa tai vaelluskokemusta. Matkan pituudesta johtuen aikaa kiertämiseen kannattaa varata vähintään viisi tuntia, pitkien taukojen kanssa enemmänkin. Varminta on lähteä liikkeelle heti aamuvarhaisella, jotta varmasti ehtii illaksi takaisin. Varustukseksi riittää vähimmillään lenkkitossut, mutta sateisina aikoina kengän olisi syytä kestää vettä. Reittiä ei erityisesti ylläpidetä talviaikaan, eikä lähtöpaikan parkkialuetta aurata puhtaaksi lumesta.
Kahden järven kierros sivuaa sekä Pyhäjärveä, että Elijärveä, ja on siitä saanut myös nimensä. Polku kiemurtelee talousmetsässä ja metsäteillä, mutta mahtuu reitille myös pieni, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue, Pitkäkallio. Reitin varrelle sijoittuu myös Kattilakallion hiidenkirnut. Kesäaikaan kulkija voi pulahtaa uimaan Valasrannan uimapaikalla.
Merkitty maastossa oranssilla nauhalla ja kolmella sinisellä pisteellä.
Merkitty maastossa oranssilla nauhalla ja kolmella valkoisella pisteellä.
© – Kuhankuonon retkeilyreitistö | Tietosuojaseloste
Kotisivut: Sivustamo Oy
