Järvi

Vajosuon vaellus

Lähes 30 kilometriä pitkänä Vajosuon vaellus on kahden päivän reissu monelle kokeneemmallekin kävelijälle. Niinpä reitti kannattaakin suunnitella siten, että yöpymiseen soveltuva laavu sattuu kohdalle iltasella. Käytännössä parhaat lähtöpaikat ovat Rantapiha tai Kurjenpesä pohjoisessa ja Vajosuon parkkipaikka etelässä.

Savojärven kierros

Savojärven kierros on ehdottomasti suosituin osareitti koko retkeilyreitistöllä. Se sijoittuu lähes kokonaan Kurjenrahkan kansallispuistoon ja kiertää, nimensä mukaisesti Savojärven välillä ihan rantaviivaa mukaillen, välillä kauempana kierrellen. Suotyyppien kirjo on tällä kuuden kilometrin reitillä huima, ja suo-osuudet on kokonaan pitkostettu. Matkan varrelle mahtuu myös jääkauden muovaamia soraharjanteita, suurien, synkkien kuusien kansoittamia saaria suon keskellä.

Pukkipalon reitti

Pukkipalon reitti on koko Kuhankuonon retkeilyreitistön suosituimpia osuuksia. Syykin on selvä – eräs Lounaisen Suomen hienoimpia vanhan metsän kohteita, Pukkipalon aarnialue sattuu tämän reitin varteen. Jos haluat nähdä metsän niin kuin se ihmisen käden koskematta kehittyy, sinun on paras tulla tänne. Pukkipalo lähialueineen on osa Kurjenrahkan kansallispuistoa, ja jää siten kirveenkoskemattomaksi ikikuusikoksi tulevaisuudessakin.

Vaskijärven reitti

Vaskijärven reitti on saanut nimensä paitsi Vaskijärvestä, jonka ympärille reitti sijoittuu, myös samannimisestä luonnonpuistosta, jonka avoimien suolakeuksien ja vanhaa kuusikkoa kasvavien kivennäismaasaarekkeiden läpi polku kiemurtelee. Reitin varrelle mahtuu myös karuja, jäkälän päällystämiä laakeita kalliomänniköitä ja hienoja suolampia. Luonnonpuistossa maisemat ovatkin ainutlaatuisen komeita, paikoin tuntuu kuin ei oltaisi enää eteläisessä Suomessa ollenkaan. Luonnonpuiston tiukkojen suojelusäännösten vuoksi polulta poikkeaminen on ehdottomasti kielletty. Puiston ulkopuolisilta osin reitti sijoittuu kuiville kallioille ja kangasmaille, ja kulkee paljolti metsäteitä pitkin. Reitin varrella, luonnonpuiston ulkopuolella, on kaksi taukopaikkaa, Valastenmaa, jossa on tulentekopaikka, sateensuojan tarjoava katettu pöytä, wc ja puusuoja. Toinen taukopaikka on Vesiraumanmäki, jossa on tarjolla yöpymiseenkin soveltuva laavu. Perusreitin lisäksi on mahdollista kiertää 2,5 kilometrin mittainen Kajavanjärven lisälenkki, jonka maisemallisena erikoisuutena on harmaiden jäkälien peittämät laakeat kallioalueet. Luontevin lähtöpaikka 19 kilometrin reitille on Elijärvenkulman parkkipaikka. Reitillä on korkeuseroja vain vähän, eikä sen kiertämiseen tarvita erityisen hyvää kuntoa tai vaelluskokemusta. Matkan pituudesta johtuen aikaa kiertämiseen kannattaa varata vähintään viisi tuntia, pitkien taukojen kanssa enemmänkin. Varminta on lähteä liikkeelle heti aamuvarhaisella, jotta varmasti ehtii illaksi takaisin. Varustukseksi riittää vähimmillään lenkkitossut, mutta sateisina aikoina kengän olisi syytä kestää vettä. Reittiä ei erityisesti ylläpidetä talviaikaan, eikä lähtöpaikan parkkialuetta aurata puhtaaksi lumesta.

Kahden järven kierros

Kahden järven kierros sivuaa sekä Pyhäjärveä, että Elijärveä, ja on siitä saanut myös nimensä. Polku kiemurtelee talousmetsässä ja metsäteillä, mutta mahtuu reitille myös pieni, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue, Pitkäkallio. Reitin varrelle sijoittuu myös Kattilakallion hiidenkirnut. Kesäaikaan kulkija voi pulahtaa uimaan Valasrannan uimapaikalla.

Palaute

Jos haluat vastauksen palautteesi, jätäthän yhteystietosi